Zarecon's Rough and Smooth Collies - with Working Spirit

Mennyttä ja nykyhetkeä

Koko pienen elämäni olen ollut eläinhullu, yrittänyt touhuta niiden kanssa niin paljon kuin mahdollista. Omia eläimiä ei saanut, armas isukki oli sitä mieltä ettei eläimiä kerrostaloon. Sisareni muuttaessa pois kotoa ja ottaessa itselleen uljaan belgin, Jedin, olin tikahtua kateuteen. Koirakuume helpottui hiukan Jedin kanssa touhutessa, ja siinä samalla sain kokemusta ja neuvoja koirien käsittelystä ja koulutuksesta. Siitä lähti myös ensimmäiset kipinät harrastamiseen.

Collie meille tuli sisareni ehdotuksesta. Belgiä en halunnut, en kokenut rotua omakseni, mutta paimenkoira piti ehdottomasti olla. Collieta pidin nyhverökoirana, rotuna jota vain näyttelytettiin, mutta kokeilla kuitenkin piti ja ensimmäisen tultua taloon on mielipide muuttunut täysin. Tässäpä on rotu joka sopii minulle kuin nakutettu - se miellyttää silmää, terveys on hyvä, turkki ei ole vaikea hoitaa, luonne on kohdallaan - viisas ja rauhallinen kotona, mutta kentällä siinä on potentiaalia vaikka mihin. Harrastusmahdollisuudet ovat collien kanssa rajattomat. Se jaksaa pitkätkin lenkit, mutta ei kärsi jos päivän silloin tällöin joutuu olemaan rauhallisemmin. Collien potentiaali jätetään valitettavan usein käyttämättä.

Ensimmäinen pitkäkarvainen colliemme, Sani, tuli vuonna 2002 heinäkuussa. Shetlanninlammaskoira Miina liittyi seuraamme tammikuussa 2003. Ensin meille piti tulla toinen collie, pentu, mutta asiat sujuivatkin niin että Sani sai seurakseen vanhemman nartun eikä sitä ole tarvinnut katua. Sitten syntyi vuonna 2004 Ruu, jota oli odoteltu Miinan tulosta saakka. Perheeseen liittyi myös Joy, joka tuli "vahingossa", ei ollut tarkoitus ottaa neljättä koiraa saati sitten kahta pentua yhtä aikaa. Kovaa työtä kaksi pentua on vaatinut edellisten koirien lisäksi, ja tulee vaatimaan edelleen. Antoisaa, joskin ei tule enää koskaan otettua kahta nuorta samaan aikaan. ;)

Nahkat liittyivät joukkoon, kun kohtasin Saaran 2004 loppuvuodesta. Toistaiseksi kotoa ei löydy vielä lyhytkarvaista versiota.

Tulevaa

Tulevaisuus on harrastussuunnitelmia täynnä, pienimuotoinen kasvattaminen tulee siinä mukana toissijaisena. Koirat ovat ensisijaisesti perheenjäseniä ja harrastusystäviä. Koirat kulkevat mukana niin kyläreissuilla, kisoissa, tallilla kuin päivittäin pitkillä lenkeilläkin. Harrastuspuolella päälajina ovat toko ja jälki, agilitya satunnaisesti huvin vuoksi, ja innolla kokeilemme kaikkea uutta paimennuksesta hakuun ja tempuista viestiin. Pääasia harrastuksissa on hauskapito ja uuden oppiminen, ei niinkään tähtääminen verenmaku suussa tavoitteisiin (joita niitäkin kyllä on).

Tavoitteena kasvattamisessa on saada ensisijaisesti terveitä, terverakenteisia ja hyväluonteisia collieita. Hyvä collie on mielestäni monipuolinen, sopii lähestulkoon lajiin kun lajiin. Hyvä luonne on rodussa varsin laaja käsite, mutta itselleni ovat erikoisen tärkeitä luonnepuolella harrastuskoiralle sopivat ominaisuudet, jotka lähes poikkeuksetta tekevät koirasta myös hyvän kotikoiran (joskaan ei aina ihan helppoa ;)) Näistä ajatuksista huolimatta en pidä itseäni ns. käyttökasvattajana. Tarkemmin näistä ajatuksista erillisessä osiossa.

Kasvatukseni haluan pohjata rehellisyyteen, siksi kirjaan näille sivuille kaikki tiedot omistani ja tietooni tulleet asiat kasvateistani, lisäksi foorumilla (ja muuallakin) sana on vapaa. Kaikesta voi ja pitääkin kysyä.

Kaikki pentueeni on sellasia, mistä voisin myös huoletta ottaa itselleni koiran.

Omien kasvattien hyväksi yritän parhaani mukaan hyödyntää vielä varsin vajavaisia kouluttajantaitojani, lisäksi pyrin järjestämään tapahtumia ja leirejä jossa kasvatinomistajat voivat hyödyntää ulkopuolisia kouluttajia. Mikään ei ole hauskempaa kuin hyvässä hengessä toteutunut antoisa treenipäivä.

Odotan innolla tulevaisuutta, ja toivon että vielä vuosien päästä voin katsoa taakse ja huomata että periaatteet ovat pysyneet samana.